Crocodiles edustus
Juniorit
Crocodiles naiset
Cheerleaders
Uutiset 2012   Uutiset 2011   Uutiset 2010   Uutiset 2009   Uutiset 2008   Uutiset 2007

Uutiset

03.08.2013
Ahma nyljetty - jahti jatkuu

Ahma nyljetty - jahti jatkuu
Crocodiles - Wolverines 35-28 (28-14)

Crocodiles sai kotikentälleen vieraaksi Helsinki Wolverinesin, ottaen näin revanssin Veldromilla kärsitylle kirvelevälle tappiolleen. Voitto irtosi TD:n erolla ja näin Crocodiles sijoittuu stadilaisten yläpuolelle jos joukkueet päätyvät tasapisteisiin.

Voitto ahmoista ei irronnut erityisen helposti, eikä kukaan moista varmasti odottanutkaan. Vaikka kotijoukkue pystyikin rynnimään jo 28-7 -johtoon oli ihan turha odotella, että peli olisi ollut taputeltu. Eikä se todellakaan ollut.

Wolverines voitti arvonnan ja otti vastaan Vili Rajamäen potkun palauttaen sen omalle 30 jaardin linjalleen, missä Ville Järviö teki selvää jälkeä Stephen Stokesin palautusyrityksestä. Kaiken kukkuraksi vieraat nappasivat jo tässä vaiheessa ensimmäisen rangaistuksensa. Stokes juoksi joukkueelleen uudet yritykset, mutta heti seuraavaksi ottelun ehdottomiin hahmoihin kuulunut Stacey Thomas poimi syötönkatkon ja pallo siirtyi kotijoukkueelle.

Paljon paremmin ei sujunut kotijoukkueenkaan ensimmäinen hyökkäysvuoro, vaan se päättyi punttiin. Stokes ei kyennyt palauttamaan jaardiakaan, eikä asiaa auttanut Wolverinesin toinen rangaistus, jonka otti nimiinsä ensimmäisen tapaan Karri Kuuttila. Pelinrakentaja Cedrid Johnson pisti pelivälinettä Stephen Stokesin kainaloon, mutta liukas jenkki tumpeloi pahemman kerran ja Ville Järviö pystyi irrottamaan pallon hänen hyppysistään Stacey Thomasin haltuun.

Kotijoukkue tuli muutamalla pelillä Wolverinesin kympille, mistä toista otteluaan vihreissä pelannut Steven Adams heitti pallon Juuso Mäkiselle, joka pääsi tuulettamaan touchdownia. Rajamäen potkun jälkeen oltiin numeroissa 7-0.

Pari seuraavaa hyökkäysvuoroa vaihdeltiin lentopotkuja. Sen jälkeen vieraiden QB Cedric Johnson otti sankarin viittaa harteilleen ja työskenteli vieraiden tasoituksen juostuaan itse kolme kertaa yhteensä 37 jaardia.

Tasoituksesta helsinkiläiset eivät saaneet nauttiua kuin 22 sekuntia, sillä kotijoukkueen tähtiin kuuluva Jocques Crawford palautti Janne Kalpion aloituspotkun 85 jaardin juoksullaan pohjaan saakka ja näin kotijoukkue palasijohtoasemaan.

Se oli kuitenkin vain alkua, sillä heti aloituspotkun jälkeen Wolverinesin hyäökkäysvuoro päättyi Kalpion punttiin, jonka jälkeen kotijoukkueen pelinrakentaja Steven Adams löysi lyhyellä heitolla Crawfordin, joka karisti ahmapuolustajat kintereiltään kohtalaisen helposti ja lisäsi isäntien johtoa. Mielenkiintoista, sillä tähänkin peliin meni kaikki 22 sekuntia ja numerot olivat Rajamäen potkun jälkeen 21-7.

Vaikka kotijoukkue pisteiden valossa dominoi ottelua tässä vaiheessa, se ei kentällä varsinaisesti näkynyt, sillä Wolverines oli aina vaarallinen saadessaan hyökkäysvuoron. Seuraavan vuoronsa vieraat kuitenkin hukkasivat Johnsonin kolmeen epäonnistuneeseen heittopeliin ja hänen omaan juoksuunsa, joka tuotti miinusta viisi jaardia.

Isäntien iskettyä omalla hyökkäysvuorollaan TD:n peli näytti repeävän. Steven Adamsin heitto Juuso Mäkiselle oli sen verran näyttävä kuvio, että se aiheutti melkoisia tuuletuksia, sillä Mäkinen oli niin vapaana maalialueen tuntumassa, että harvoin moista näkee Vaahteraliigassa.

Vieraat hakivat ahnaasti kavennusta, mutta Johnson nakkasi kuitenkin pallon Jussi Koivumäelle tavoitellessaan Jordan Brescacinia. Toisaalta, jos ihan rehellisiä ollaan, tuomaristolta meni tilanteessa totaalisesti ohi selkeä syötönvastaanoton häirintä kotijoukkueen osalta, mutta kukapa sitä kotijoukkueesta olisi harmitellut.

Kaksikko Johnson - Brescacin kuitenkin kuittasi tuon edellisen seuraavalla mahdollisella vuorolla. Johnson heitti kanukin matkoilleen ja saldona oli saman tien 73 jaardin siivu, joka nosti Kalpion potkun jälkeen kahden TD:n päähän isännistä.

Näissä numeroissa lähdettiin Jouppilanvuoren Nordic Nutrients Areenan helteessä viettämään taukoa, jonka jälkeen kotijoukkue tuli todella terävänä takaisin viheriölle.

Parin heittopelin jälkeen Vaahteraliigan kenties paras keskushyökkääjä, Jocques Crawford, pinkoi omille teilleen juosten 40 jaardin siivun vain vaivaisen jaardin päähän maalialueesta. Eipä se kuitenkaan aiheuttanut isompaa murhetta, sillä QB Adams pisti siannahkasoikin samantien Jocken kainaloon ja mies juoksi jaardista pallon sisään viimeistellen helteisen ehtoon kolmannen TD:nsa.

Periaatteessa tämähän olisi normaalisti ollut niskalaukaus mille tahansa muulle joukkueelle kuin Wolverinesille, joka ei ollut millään tavalla antautunut.

Ei ollut mikään erityisen suuri yllätys, että QB Cedric Johnson käytti erinoimaisella tavalla hyödykseen kanukki Brescacinin ulottuvuutta ja näin vieraat nousivat kahden TD:n tuntumaan isännistä kolmannella neljänneksellä. Eikä siinä suinkaan kaikki. Onside-potkun jälkeen vieraat puraisivat uudelleen kipeästi krokotiilinnahkaa. Kuinka ollakaan Johnsonin kohteena oli uudelleen Brescacin, jonka huikea koppi nosti vieraat mukaan kamppailuun voitosta ihan tosissaan.

Jos ennen viimeistä neljännestä joukkueet olivat tehtailleet 63 pistettä, harva oletti, että homma oli sitten siinä. Pisteiden valossa se sitten oli. Tapahtumien valossa ei todellakaan.

Crocodiles oli Wolverinesin kahden jaardin linjalla ja joukkueella oli viimeisen kvartterin aluksi kaksi yritystä puskea pallo maalialueelle ja ottaa vahva niskalenkki ahmoista. Asiaa paremmin tuntematta voisi kuvitella, että joukkue, jolla on Vaahteraliigan paras keskushyökkääjä riveissään tulossa olisi juoksua. Edes kerran. Tai kahdesti. Mutta, mitä vielä.

Hyökkäyskuvioksi valittiin "play action"-kuvio, mutta ainutkaan vieraiden puolustuksesta ei kuviota haukannut, vaan puolustus oli saman tien Steven Adamsin kimpussa ja heitto kulmaa kohti tarttui kohtuuttoman helposti puolustuksen näppeihin.

Aikaa vierailla oli reilusti. Pallo laitettiin peliin Wolverinesin 20 jaardin linjalta ja vieraat tulivatkin väkisin kotijoukkueen viiden jaardin kohdalle, mistä QB Johnsonin heittoyritys karahti helteisille kiville ja kotijoukkue sai pallon.

Kuulostaa helpolta ajatukselta, että "otetaanpa tuosta ne uudet ja pistetään polvi maahan". Jep jep. Ei onnistunut. Kotijoukkue ei päässyt juurikaan eteenpäin ja lopulta Lauri Anttilan puntti päätyi jotenkin merkillisesti vain omalle 39 jaardin linjalle, mistä vieraat saivat mahdollisuutensa viedä pelin jatkoajalle.

Vastaavasti kuulostaa tyodella triviaalilta lähteä vetämään drivea kun aikaa on reilu minuutti ja ollaan jo syvällä vastustajan alueella. No, ei mennyt Wolverinesinkaan peli lopussa ihan käsikirjuoituksen mukaan.

Vaikka lähtöasetelma lopussa olikin ahmoille suotuisa, ryssi joukkue totaalisesti mahdollisuutensa. Rangaistuksia kerättiin ihan urakalla ja kaiken kruunasivat Teemu Pietäisen 15 jaardinen ja todella lajiin kuulumaton QB Johnsonin raukkamainen vastustajan potkaiseminen. Niin hyvä pelimies kuin Johnson onkin, voisi kuvitella, että jenkin sanavarastoon kuuluu R-kirjaimella alkava sana RESPECT. Niin niität kuin kylvät, eli kanssapelaajien arvostus ei taida juuri nyt olla järin korkealla.

Seinäjoella moista juttua kukaan tuskin tällä hetkellä harmittelee. Voitto tuli, pisteet jäivät Swampille ja taistelu Vaahteraliigan kakkossijasta jatkuu kiivaana.

Kaikki kunnia vieraille. Ottelu oli mitä parasta jefuviihdettä.

Palkintojakin toki jaettiin. Vieraiden pytyt ojennettiin WR Jordan Brescacinille ja LB Kalle Da Silvalle. Kotijoukkueesta pyttyjä poimivat DB Stacey Thomas ja QB Steven Adams.


Takaisin uutisiin


  • mainos__05
  • mainos__07
  • mainos__06
  • plu
  • mustajarvenliikenne
  • eepee
  • amarillo
  • abc
  • joupiska
  • epkk
  • se
  • pop
  • orat
  • marttilankortteeri
  • komiakaupunkiseutu
  • tuoretie
  • tms

 

  • tt-2
  • Eevia main logo circle
  • sponssibox

 

  •                                  Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Investium_2016_vaaka_RGB300
  • Eevia main logo circle