13.08.2015 Runkosarjan voitto tarjolla Runkosarjan voitto tarjolla Tosiasiassa lauantain ottelu on kuitenkin vain yksi muiden joukossa. Olisi väärin sanoa, etteikö sillä ole mitään merkitystä, mutta jaossa on edelleen Crocodilesillekin kaksi pistettä, eli ihan yhtä monta kuin oli tarjolla jokaisessa kolmessa peräkkäisessä vierasottelussa ennen tätä matsia. Ne kuusi pistettä saatiin naarattua ihan mukavasti kotiin, vaikka ei peli ehkä ihan koko ajan mitenkään hurmaavaa ollutkaan. No, ei se sitä ole ollut kenenkään kohdalla koko ajan. Kuulunee lajin luonteeseen, voisi joku viisas sanoa. Pinkkiä hyvää Crocodiles puolestaan halusi lähteä tekemään hyvää yhdessä yli lajirajojen ja kutsui toisenlaisen pallon parissa kunnostautuneen seuran pallojonglöörit kokeilemaan, kuinka se soikiopallo saa kyytiä tauolla. Sen lisäksi seura osallistuu omalla panoksellaan yhdessä ja jokainen erikseen hyvän asian avuksi järjestettävään keräykseen toivoen kaikkien paikalle saapuvien tekevän saman. Kipinöitä, savua, tulta ja tappuraa Kaiken kukkuraksi Crocodilesin kaikki viime kauden kolme kohtaamista Trojansia vastaan päättyivät turkulaisten voittoon. Ei ollut muuten ollenkaan kiva ajella Aurajoen rannoilta iltäpimeällä kotiin kun nokkaan tuli niin pre-seasonilla, runkosarjassa, kuin semifinaalissakin. Tuohon aikaan kautta Trojans eteni voitosta toiseen murjoen meitä vähempiosaisia huolella maanrakoon. Matkalla saivat Crocodilesin lisäksi kyytiä Roosters, 69ers ja TAFT. Trojans oli 4-0 ja menossa kohti täydellistä kautta. No tuota noin noin. Sitten hajosi pelinrakentaja Robert Johnson ilmeisen lopullisesti. Ensin kokeiltiin kotimaisin voimin, eli vastuu annettiin Sebastian Berndtssonille. Homma eimennyt ihan tuubiin, vaan Trojans suli Porvoossa jokseenkin mykistävällä tavalla häviten ottelun 31-30, vaikka joukkue johti kamppailua viimeisellä neljänneksellä 30-10! Butchersin aloitettua takaa-ajonsa oli kellossa jäljellä enää 7:25 minuuttia. Siinä ajassa varma voitto lipesi vieraiden hyppysistä päättyen tulikivenkatkuiseen savuun Miro Kadmiryn juostua TD:n peliajan oltua jo lopussa. Heti seuraavalla kierroksella Roosters kävi kuittaamassa kotitappionsa Yläkentällä selvin numeroin 42-28. Tähän otteluun Trojans oli jo ehtinyt tuoda Roostersin viime kauden pelinrakentajan, Sean Sheltonin. Mies näyttikin heti kykynsä pistää soikiota Yläkentän taivaalle heittäen noin 300 jaardia. Robert Johnsonille on siis löydetty todella kovan tason korvaaja, eli Crocodilesin puolustuksen takakentän on oltava hereillä koko ajan. Miten pysähtyy Trojansin hyökkäys? Ensimmäisen todellisen haasteen Trojansille tarjosi Crocodilesin puolustus Yläkentällä pelatussa jännittävässä kamppailussa, jossa turkulainen fanaattinen yleisö taatusti viihtyi. Ottelu oli todella erinomainen esimerkki siitä, millaista Vaahteraliiga voi parhaimmillaan olla paikanpäällä katseltuna. Ottelun toisella puoliajalla vierasjoukkue sai karsittua virheitään ja piti ennakkoon rajusti mainostetun Trojans-hyökkäyksen kolmessa pisteessä. On aika vaikea sanoa, millä tavoin voi puolustusten paremmuutta mitata, ellei siinä käytetä avuksi tilastoja. Ehkä siihen on olemassa muitakin konsteja, mutta perinteisesti tilastot kertovat ainakin pääpiirteittäin sen, mitä on tullut tehtyä ja mikä on mennyt tukevasti pieleen. Crocodilesin puolustuksen avainsana on joukkuepelaaminen. Jos on turkulaisilta dokumentoitu paljon kolhuja, tulee niitä väistämättä hiukan jokaiselle joukkueelle tämäntyylisessä urheilulajissa. Eipä siis ole välttynyt Crocodileskaan lommoilta. Niitä nyt on kuitenkin turha murehtia, sillä niille ei oikeastaan voi mitään. Joni Virtasen, Janne Rautiaisen, Aatu Suhosen, Tobias Mäen, Jussi Koivumäen, Tuomas Leinosen, Lauri Anttilan ja Teemu Ivalon oltua sivussa eri syistä eri pituisia ajanjaksoja on joukkueella kuitenkin ollut mahdollisuus laittaa tasokkaita kavereita tilalle. Joka pelissä on saatu laittaa 11 miestä kehiin joka downille. Jos tarkkoja ollaan, niin joskus on koitettu ujuttaa se kuuluisa 12. mieskin pari kertaa kehiin huonolla menestyksellä. Vaikea tässä on ennustaa, mitä joukkueen valmennusjohto pohtii, mutta maalaisjärjellä voisi toivoa, että pistetään vieraat viskomaan palloa. Puolustuksen takakenttä on vuodesta toiseen ollut yksi Crocodilesin vahvuuksista. Ei se tee tälläkään kaudella poikkeusta. Tuomas Leinonen, Yann Dika-Balotoken, Juhani Koivumäki ja tälle kaudelle Seinäjoelle Lappeenrannasta tullut Santeri Inkinen ovat onnistuneet, paitsi tilastojen valossa, ihan kentälläkin mainiosti. Selvää on se, että puolustuksen linja Lane Stuhtin, Thomas Malagodin, Filip Zacokin, Jarno Pynttärin, Teemu Ivalon ja J-P Ristolaisen johdolla on pysäyttänyt juoksun kauden ensimmäistä ottelua lukuunottamatta ihan kelvollisesti. Siihen saa Trojansin hyökkäyksen linja puskea reikää Stevensille ihan tosissaan, jos haluaa saada juoksua pelittämään. Crocodilesin ilmasirkus pyörii Jos turkulaiset keskittyvät liikaa väijymään Crocodilesin heittoa, niin ei siinä mitään. Silloin pallooa pistetään Damonshay Pittin tai Mika Nissisen kainaloon. Olihan meillä keskushyökkääjiä kauden alussa paljonkin, mutta kappas vain. Sama tauti on iskenyt tällä kaudella kuin viime vuonnakin. Sekä Jussi Koivumäki, että Velipekka Jaakonsaari ovat loppukauden risana. Kuka tietää, josko junioreista löytyisi paikkaajaa? Trojansin puolustuksen takakentän tärkein elementti, John Poston, hajosi ja tilalle tuotiin Ranskassa viimeksi pelannut Marcus Bratton. Hereillä saa olla Bratton ja hänen lisäkseen takakentällä pelaavat Ville-Valtteri Suojanen, Iisakki Ullakonoja ja Seikko Venneläkin. On nimittäin luultavaa, että palloja tulee tonteille jonkin verran. Kotijoukkueen kannalta tietenkin ajattelisi, että toivon mukaan siellä on joku vihreänuttuinen aina ajoissa poimimassa kopin. Damonshay Pitt aloitti kauden pakonsanelemana puolustuksen takakentällä, mutta se ei ole miehen ominta osaamista missään tapauksessa. Kauden kolmannessa ottelussa Pitt pääsi omalle tontilleen keskushyökkääjäksi ja juoksi heti 142 jaardia TAFT.ia vastaan. Roostersia vastaan tuli myös yli 100 jaardia ja kolme touchdownia. Sixtareita vastaan lukema oli 170 jaardia ja viimeksi Vantaalla kirjattiin miehelle 213 jaardia. Trojansia ja Butchersia vastaan lukemat eivät imarrelleet, mutta oma syynsä oli sillä, että eri peleissä on erilainen pelisuunnitelma. Silti D-nice on osoittanut, että kyllä hän ankeriaan tavoin luikertelee ahtaastakin paikasta. Ei saa unohtaa spessuja Tuon ottelun jälkeen myös Crocodilesin erikoisjoukkueet ovat kunnostautuneet ajoittain ihan mukavasti. On saatu erittäin hyviä kenttäasetelmia ja niiden avulla on päästy red zonelle, eli 20 jaardin sisäpuolelle. Siellä Crocodiles on ollut muuten liigan tehokkain, mitä siis tilastoihin tulee. Se on toki vain yksi tapa mitata tehokkuutta, mutta kaiketi se on todettu perinteisesti ihan kelvolliseksi konstiksi pitää joukkueita jonkinlaisessa järjestyksessä niiden iloksi, jotka tilastoja lukevat. Omat potkupelit ovat toimineet Spence Cutlanin johdolla ihan kelvollisesti. Palautuksista ovat vastanneet pääasiassa Damonshay Pitt ja Yann Dika-Balotoken ja niin se taitaa mennä tälläkin erää. Olipas paljon sanottavaa. No, joka tapauksessa Crocodiles toivottaa kaikki tervetulleeksi Roosanauhakeräyksen värittämään Vaahteraliigan kamppailuun Jouppilanvuoren Nordic Nutrients Areenalle. Matsi alkaa klo 17.00 ja tavoitteena on pistää yleisöennätys risaksi kertaheitolla! |
Takaisin uutisiin |