| 07.07.2016 Kärkikaksikko vastakkain Kärkikaksikko vastakkain Merkillepantavaa ottelussa on se, että Roosters on pelannut miltei vuoden ilman tappiota Vaahteraliigassa, sillä viimeksi joukkue on hävinnyt juuri Jouppilanvuorella 18. heinäkuuta 2015. Tuolloin numerot olivat kotijoukkueen eduksi 24-0. Vuotta aiemmin kukkopoikien siivet katkottiin melko huolella, sillä 2014 numerot olivat tuplaten tylymmät, eli 49-0 isännille. Luonnollisestikaan tässä yhteydessä ei millään viitsi mainita kaikkia niitä kertoja kun Roostersilta on tullut kököttimeen ja krokotiilinnahkaa on ripusteltu sinne muiden voitonmerkkien sekaan. On meinaan niitäkin tullut matkalla jokunen. Itse asiassa aika monta. Kukaan ei kuitenkaan voi kiistää sitä, etteikö kyseessä ole suomalaisen jenkkifutishistorian suurin ja kaunein. Roosters on voittanut eniten mestaruuksia, jotka se kaikki on saanut hankkia kotikentällään, sillä finaaliahan ei ole koskaan annettu pelattavaksi minnekään muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Mikä puolestaan kertoo asenteen siitä, että vain siellä osataan tehdä asioita oikein. Mieluustihan sitä kuka tahansa itsensä finaaliin selvittänyt joukkue kotikaupungissaan pelaa, mutta näillä mennään. Edellinen lause ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö Roosters olisi vuodesta toiseen ansainnut nauttimaansa arvostusta. Se vain kertoo samalla myös siitä, että todellista halua uusiutumiseen tai kokeilunhaluun ei liioin löydy. Vaikka Roosters on dominoinut lajia pitkään, mahtuu senkin historiaan sysimusta kausi, sillä vuonna 2011 joukkuetta riepoteltiin niin, että sulta pöllysivät ja pitkään. Seinäjoella tuli siipeen peräti 84-0. Sen jälkeen joukkue onkin hankkinut uudet miehet jokaiselle pelipaikalle ja onhan sinne joka omakin kasvatti noussut mukaan. Muodonmuutos tapahtui kuitenkin todella nopeasti, sillä jo seuraavalla kaudella Roosters voitti finaalissa Wolverinesin 20-17. Viime kaudellahan Roosters aloitti hieman nihkeästi, mutta taas syyskuussa joukkue nosteli kannua kaadettuaan silloin Crocodilesin pistejuhlissa 45-31. Tällä kaudella joukkue on voittanut Crocodilesin tavoin kaikki pelaamansa ottelut, mutta tälläkin erää se säkenöinti, mitä esimerkiksi viime kauden finaalissa nähtiin, on jollakin tavalla vielä puuttunut joukkueen tekemisestä. Turha kuitenkaan olla huolissaan, kyllä se sieltä kauden mittaan taas löytyy. Tilastojen valossa Hyökkäysten osalta Crocodiles on myös sarjan ykkänen ainakin toistaiseksi. Keskimäärin Vaahteraliigan paras pelinrakentaja, Justin Sottilare, on pyörittänyt ilmasirkustaan 36.6 pisteen arvosta. Roosters on kyennyt taiteilemaan kolmanneksi parhaan keskiarvon, eli 33.6 pistettä. Yleensä juuri Roosters on ollut Vaahteraliigassa se joukkue, joka on takonut taululle murhaavat tilastot juuri heittopeleillään. Tällä kaudella homa ei olekaan pelittänyt ihan menneiden vuosien tapaan, sillä Roostersin heittohyökkäys on tilastojen valossa liigan surkein. Sen jaardien keskiarvo ottelua kohti on 136.0 eli peräti 23 jaardia huonompi ottelua kohti kuin toiseksi huonoimmalla, eli Royalsilla. Sen sijaan Crocodilesin heittopeli on toiminut. Justin Sottilare on pommittanut eniten jaardeja (1321), eniten touchdowneja (21), vähiten syötönkatkoja (1) ja vieläpä parhaalla ottelukohtaisella keskiarvolla (264.2). Sen sijaan juoksuhyökkäys on Roostersilla toiminut pelottavan hyvin. JOukkue on Vaahteraliigan ykkönen Jaycen Taylorin johdolla. Mies on kantanut palloa tähän mennessä 61 kertaa ja yhteensä 575 jaardia. Sen lisäksi pelinrakentaja Micah Brown on tykännyt enemmänkin juosta itse kuin heittää pinkomalla 20 kertaa ja 256 jaardia. Ottelua kohti Roosters on juossut pallon kanssa 120 jaardia enemmän kuin Crocodiles. Tähän saattaa vaikuttaa se, että kotijoukkueen keskushyökkääjä Kevin Marshall Jr oli käytännössä pari ottelua sivussa loukkaannuttuaan Porvoossa jo ensimmäisellä neljänneksellä ja ollen kokonaan sivussa TAFT-matsin, jossa nyt todennäköisesti jaardeja olisi jonkun verran saattanut tulla. Joka tapauksessa Roostersin vaarallisin ase on juoksupeli, jonka pysäyttäminen onkin Crocodilesille elintärkeää. Seuraa vaikka heitä Kotijoukkueen hyökkäyksestä mielnkiinto kiinnittyy tietenkin pelinrakentaja Justin Sottilareen, mutta myös juoksupeli olisi saatava kulkemaan, eli mitä tekee Kevin Marshall Jr? Laitahyökkääjistä Timothy Thomas on ollut sarjan paras tähän mennessä. Puolustusten osalta vieraiden takakentälle on palannut ex-krokotiili Pekka Rantala, jolla on varmasti hommia ihan kohtuullisesti lauantaina. Myös Porvoosta hankittu Sebastian Karbin on todella kova kaveri tontillaan. Crocodiles puolustuksessa katseet kääntyvät June Robinsoniin, Filip Zacokiin ja varmasti myös koko puolustuksen tukimiesosastoon. Muutama muutos joukkueeseen Juoksupelejä tukkimaan saatiin lisäksi Ranskan maajoukkueen aloittava tukimies Matthieu Fayard ja myös Jarno Pynttäri palaa puolustukseen. Kaiken kukkuraksi kuusi omaa junioria seuran kautensa päättäneestä U19-joukkueesta on liittynyt edustusjoukkueen ryhmään, jossa on päävalmentaja Henri Kotasen laskelmien mukaan nyt 47 pelaajaa. Ei lainkaan huono juttu, sillä lajihan on juuri sellainen, että särkymävaraa pitää olla. Fayard ja Malagodi eivät tässä pelissä ole vielä käytettävissä. Muutama muuttuja Kannattaa myös huomioida, että ottelu alkaa poikkeuksellisesti klo 18.00, mutta Eevia Areenalle kannattaa tulla vaikkapa jo klo 14.00, jolloin seurojen U17-joukkueet kohtaavat SM-sarjaottelussaan. Keskinäiset koitokset
Tsekkaa myös Crocodilesin Yritysklubi Muistathan että sanomalla Crocodiles tiskillä niin autokatsastus 49€ Seinäjoen autokatsastuksessa ja jälkitarkastus tottakai ilmainen. www.seinajoenautokatsastus.fi |
| Takaisin uutisiin |
