09.07.2016 Roostersin juoksu ei pysähtynyt Roostersin juoksu ei pysähtynyt Vaikka ottelun ratkaisu monia hämmensikin, kokonaisuutena peli ratkaistiin jo tuota kenttäpotkumaaliyritystä aiemmin. Kotijoukkue hallitsi kyllä ensimmäistä puoliaikaa, mutta vierasjoukkue sai tauolta oman pelinsä siihen kuosiin, että nyt ei kotijoukkueen työkalupakista löytynyt ratkaisevia aseita. Vieraiden Akseli Olinin potku, joka muutti numeroiksi 29-27 aivan ottelun lopussa näytti kyllä todella pahasti seilanneen maalipuiden yli ja ohi. Oletushan on, että maalipuut jatkuvat virtuaalisina taivaaseen saakka. Kun potkun katsoi takaviistosta se kaarsi ohitse. Todellisuudessa Vaahteraliigan kuudennen ottelukierroksen kärkikamppailu ei kuitenkaan ratkennut tuohon niin sanottuun kenttämaaliin, vaan isommassa kuvassa ratkaisu nähtiin jatkuvina pelitapahtumina kentällä läpi kamppailun ja varsinkin sen toisella puoliajalla. Pelkkä ilmasirkus ei oikein riitä tällaisissa huippuotteluissa, joissa vastassa on parasta A-ryhmää oleva joukkue. Se nähtiin nytkin. On kuitenkin aivan turha osoitella syyttävällä sormella ainoastaan keskushyökkääjä Kevin Marshallia, sillä kyllä linjan on tehtävä ne blokit, että aukoista mahtuu edes hoikka poika pujottelemaan, aivan kuten Roostersin Jaycen Spears teki. Ei ole tällä kaudella kukaan juossut Crocodilesin puolustuksen yli, mutta niin vain Roosters teki sen taas. Eikä siinä suinkaan kaikki. Ihan niin kuin mainoksessa sanotaan. Täältä pesee lisää. Koko alkukauden varjojen mailla seilannut vieraiden heittohyökkäys löysi nyt koneeseensa ne tarvittavat kierrokset, joiden voimalla kotijoukkueen puolustuksen takakenttää kuritettiin kunnolla. Roostersin pelinrakentaja, Micah Brown, löysi kolmella pitkällä heittokuviolla Bernard Lusterin kahdesti ja Kimi Linnainmaan kertaalleen, eli tuloksena oli kolme heittotouchdownia. Voisiko sanoa, että käry kävi?? Ottelun ensimmäisellä puoliajalla Crocodilesin peli vielä kulki ihan kelvollisesti, mutta mukaan mahtui kyllä melkoisia munauksiakin. Yksi niistä oli se, että Roostersin ollessa valmis punttaamaan kotijoukkueella oli kentällä 12 pelaajaa ja vieraat saivat ilmaiseksi uudet yritykset. Pelinrakentaja Justin Sottilare löysi heitoillaan Niko Lesterin kahdesti ja Timothy Thomasin kertaalleen ottelun toisella neljänneksellä. Vieraiden pelinrakentaja Micah Brown puolestaan pommitti kolmella komealla siivulla isäntien takakentän viipaleiksi. Roostersin heittotouchdowneista vastasivat Bernard Luster yli 50 jaardin kopilla ja toisella 25-jaardisella, sekä Kimi Linnainmaa 20-jaardisellaan. Tähän saakka erittäin vakuuttavaa jälkeä heittopuolustuksena tehnyt Crocodilesin takakenttäkin oli tällä kertaa täynnä tavallisia kuolevaisia. Peli kääntyi toisella puoliajalla. Siinä, missä vierasjoukkue löysi oikeat aseet ja alkoi toteuttaa niitä juttuja,. mitä se osaa parhaiten, kotijoukkue vastaavasti kadotti ne totaalisesti. Juoksupeli tyrehtyi linjaan joka kerta, eivätkä heitotkaan olleet niin tarkasti näpeissä kuin yleensä, sillä Justin Sottilarella aikaa ei ollut, eikä sen myötä paikkojakaan. Roostersin puolustus ei antanut hetkenkään rauhaa kotijoukkueen linjalle ja juoksut tapettiin tukimiesten toimesta vahvasti. Koko kolmannella neljänneksellä Crocodilesin hyökkäys kävi kentällä kahdesti ja saldona oli tasan yksi vaivainen edetty jaardi, eli jo sekin kertoo kaiken siitä, mitä tauolla oli tapahtunut vierasjoukkueen juttutuokion aikana. Ainoa plusmerkkinen suoritus toisella puoliajalla hyökkäyksen osalta oli se, kun Timothy Thomas vei maagisella kopillaan kotijoukkueen uudelleen johtoon Justin Sottilaren millimetrintarkasta heitosta. Vastaavasti vieraiden keskushyökkääjä Jaycen Spears piti vihreänuttuisia pujottelukeppeinään. Melkoinen dejavu-ilmiö tuli monelle mieleen, sillä juuri samoin kävi viime syksyn finaaliottelussa. Sama kaveri ja samat kujeet. Elohopeamaiselle Spearsille kirjattiin 168 juoksujaardia. Crocodilesille koko ottelussa yhteensä 17. Ei tarvitse olla ydinfyysikko huomatakseen sitä, missä homma ratkesi. - Peli ratkesi hirveään määrään virheitä. Missatut taklaukset olivat niitä suurimpia virheitä. Taklauskulmatkin olivat ihan OK, mutta ei sitten viety taklauksia kunnolla loppuun. Spears ei paljon tilaa tarvitse, harmitteli päävalmentaja Henri Kotanen, joka diplomaattisesti kieltäytyi ottamasta kantaa ottelun ratkaisseeseen kenttämaaliin. Moni muu sen sijaan otti kantaa ja tuomaristo olikin kohtalaisen punaposkinen poistuessaan kentältä. Numeroista löytyy jenkkifutiksessa usein ratkaisu. Ne eivät valehtele. Jos numeroista haluaa kotijoukkueen osalta hakea positiivisia asioita, ne löytyvät puolustuksesta. Nuori Jaska Värinen oli taas äijä näyttäen mallia hiukan kokeneemmillekin pelimiehille. Kaveri saalisti aivan ylivoimaisesti eniten taklauksia kaikista kentällä käyneistä pelaajista, eli muhkeat 12.5. Myös Joonas Raatikainen ja June Robinson saivat hyvät numerot aikaiseksi, eli 7.5 taklausta mieheen. Vaikka tappio aina kirveleekin, tämähän ei luonnollisestikaan ole mikään maailmanloppu. Ei vaikka joku saattaisi niin kuvitellakin. Kyseessä oli runkosarjan tällä hetkellä kahden parhaan joukkueen kova ja hikinen vääntö, josta ei tunnetta puuttunut. Pelihän oli sinällään siisti, mutta paljon kertoo se, että Roosters otti rankkuja massiiviset 14 kappaletta ja peräti 128 jaardia, joista suurin osa tuli kiinnipidoista. Crocodilesin vastaavat lukemat olivat neljä rangaistusta ja 29 jaardia. Ongelma oli todellakin se taklaaminen. Epäilemättä sitä treenataan ennen seuraavia pelejä. Näin arveli myös päävalmentaja Kotanen. Crocodilesilla on mahdollisuus kirkastaa mieltään ja kilpeään jo ensi lauantaina, jolloin Eevia-Areenalle saapuu vieraaksi Porvoon Butchers. Ottelu alkaa jälleen poikkeukselliseen kellonaikaan, eli 15.00. Tsekkaa myös Crocodilesin Yritysklubi Muistathan että sanomalla Crocodiles tiskillä niin autokatsastus 49€ Seinäjoen autokatsastuksessa ja jälkitarkastus tottakai ilmainen. www.seinajoenautokatsastus.fi |
Takaisin uutisiin |